Droonisotaa Venäjällä

 07.03.2024

Viime päivinä Venäjän alueella on sattunut useita Ukrainan järjestämiä drooni-iskuja sotilaskohteita vastaan. Niitä toteuttanee pääasiassa SBU eli Ukrainan turvallisuuspalvelu - luotetuin viranomainen Ukrainassa. Toisinaan mukana on myös sotilastiedustelu eli GUR. 

Verrattuna viime vuoden tapahtumiin, kaksi asiaa on muuttunut: 1) yhdessä iskussa saattaa nyt olla mukana, päätellen räjähdysten määrästä ja muista tiedon murusista, jopa kymmeniä drooneja tai iskut voivat seurata toisiaan lähes peräjälkeen ja 2) iskuja tapahtuu lähes joka päivä, eli taajuus on oleellisesti noussut. Iskuja voi olla myös useita per päivä. Tämä on tullut mahdolliseksi, koska Ukrainan pitkän kantaman droonituotanto on saatu vauhtiin.  Ukraina ei juuri kerro iskuista eikä välineistä, joilla niitä tehdään. Venäjän virallinen tiedotus taas valehtelee säännönmukaisesti esim ampuneensa suuret määrät drooneja alas ja että mitään ei vahingoittunut, tms. Kuvan muodostaminen iskujen vaikutuksista on siksi vaikeaa. 

Kahden viime päivän aikana on mainittu mm. seuraavat drooni-iskujen kohteet: 

- Kurskin malmin/metallinjalostustehdas - isku aiheutti valtavan tulipalon, jossa tehtaan alueella ollut valtava polttoainevarasto paloi - tässä tapauksessa tapahtui kaksi iskua lyhyen ajan sisällä. Varastosta toimitettiin polttoainetta rintamalla sotiville Venäjän joukoille

- Voronez:   (2 iskua) polttoainevarasto ja Baltimoren lentokentän alueella ollut armeijan koulutusalue

- Pietarin alue

- Kazanin panssarisodan oppilaitos

- Vologdan alue (Pietarista itään)

Iskut ovat mahdollisia, koska Venäjän alue on niin laaja ja sodan kannalta tärkeiden teollisuuslaitosten kirjo niin suuri, että niitä kaikkia ei ole mahdollista suojata esim. ilmatorjunnalla. Ei riitä kalusto eikä miehistö. Iskujen onnistuminen kertoo myös, että ilmatorjunta Venäjällä, jos sitä on lainkaan, on parhaimmillaan hyvin täpläistä ja välissä on suuria aukkoja.

Yakovinan kertoman mukaan, iskut ovat tähän mennessä vaikuttaneet merkittävästi Venäjän kahteen teollisuuden alaan: 1) öljyn jalostus ja 2) sotateollisuuden koko tuotantoketju. Maaliskuun alusta tänä vuonna Venäjän hallitus kielsi bensiinin ja dieselin viennin maasta lukuun ottamatta muutama pieni pitkäaikainen sopimus Mongolian ja parin entisen neuvostotasavallan kanssa. Tämä vähentää Venäjän vientituloja. Vientitulojen, samoin kuin valtion budjetin tulopuolen pääosa riippuu öljystä ja öljytuotteista. Yakovina kertoo myös, että Venäjän öljyn vienti on pudonnut 11 MBarrelia/päivä tasolta 9 MBarreliin. Rahassa mitaten ero on 150M USD per päivä ja noin 55 mrd USD per vuosi. 

Luultavasti jopa tuon alemman tason ylläpitäminen on vaikeaa: Intia kieltäytyi juuri uusimasta öljyn tuontisopimusta Rosneftin kanssa (500 000 Barrelia/päivä) ja Kreikka yrittää estää Kreikan lipun alla olevien tankkereiden käytön Venäjän harmaan öljyviennin toteuttamiseen. Yakovina on myös kertonut Venäjän öljyn jalostuksen hidastumisluvuista (jopa 25 - 30%) - osa tästä on tapahtunut drooni-iskujen takia, osa teknisistä syistä. Venäjän on vaikea pitää öljyn jalostustaan yllä, koska tarvittava tekniikka on kaikki länsimaista ja nyt pakotteiden alaista. Myös kaikki länsimaiset firmat, jotka tuottivat öljyteollisuuden tarvitsemat tekniset ja kunnossapitopalvelut, ovat lähteneet Venäjältä. Siksi droonien lisäksi Venäjän päänsärkynä on keskeisimmän tuotantoketjun rapistuminen käsiin.

Monet iskut ovat olleet kirurgisen tarkkoja - esim öljynjalostamon tuotantoprosessin kohtaan, jossa tarvitaan kalliita Siemensin custom -osia. Niitä on mahdollisimman hankala ja hidasta korjata, koska pakotteiden takia, Siemens ei niitä myy. Esimerkki osoittaa, että iskuja on edeltänyt pitkäaikainen tiedustelutoiminta, jossa on etsitty tuotantoketjujen ja -prosessien pullonkauloja ja vaikeasti korjattavia laitteita.

Aiemmin talvella droonit iskivät ruutitehtaaseen Moskovasta itä - koilliseen ja mm. tiedusteludroonien tarvitsemaa optiikkaa tuottavaan tehtaaseen.

Vaikuttaa siltä, että iskujen tavoitteita ovat: lamauttaa Venäjän kyky rahoittaa sotaa ja hidastaa tai estää aseiden, ammusten ja muiden sotatarvikkeiden tuotantoa. Ukraina on saavuttanut menestystä molemmissa tavoitteissa. Sen droonituotanto lienee koko ajan kasvussa. Siksi kampanja tulee jatkumaan. Droonisota yhdessä pakotteiden kanssa vaikuttaa merkittävästi Venäjän valtion budjetin tulopuoleen. Siihen on jo tammi-helmikuussa 2024 muodostunut iso aukko - sitä Venäjä joutuu täyttämään polttamalla valtion hyvinvointirahastoa, eli kaikkien Venäläisten eläkerahaa.