Miksi Ukraina hyökkäsi Kurskin alueelle

 09.08.2024

Lähteitä: yle.fi, Wiki (Kurskin atomivoimala). Oleg Zhdanov

Yle mainitsee 4 mahdollista tavoitetta Ukrainan hyökkäykselle:

1. Venäjän joukkojen vetäminen muilta suunnilta Kurskin alueelle
2. Räjäyttää Kurskin atomivoimala
3. Kiristää omia alueita takaisin
4. Taistelutahdon kohottaminen

Näistä ensimmäinen näyttää olevan toteutumassa. Kuinka pitkälle, jää nähtäväksi. Eilinen rintamaraportti kertoi 7.8 tilanteen. Rintamalla Venäjän armeijan aktiivinen hyökkäystoiminta oli -40% edellisen päivän tasosta. Se heijastelee Venäjän sodan johdon hämmennystä ja tarvetta ryhmitellä joukkoja uudestaan. On tarve määritellä uudet tavoitteet ja päättää, mistä päin Ukrainaa joukkoja vedetään pois Kurskin alueelle heitettäviksi. Eilen päätöstä ei ilmeisesti oltu vielä tehty ja hevoskauppa pääesikunnan ja rintamakomentajien välillä oli menossa. Jos päätös oli tehty, sen toteutus ei ollut vielä alkanut.

Taustalla on se tosiasia, että Venäjällä ei enää ole operatiivisia saati sitten strategisia reservejä: kaikki irtoavat joukot ovat rintamalla kiinni taisteluissa joko etulinjassa tai toisella linjalla.

Kurskin atomivoimala

Ylen juttua vaivasi Venäjän retoriikan toistelu. Ajatus, että Ukraina räjäyttäisi Kurskin voimalan heijastelee sitä, mitä Venäjä tekisi tai millä se uhkaisi vastaavassa tilanteessa. Ukraina sotii kuten sivistysvaltio ja noudattaa sodan sääntöjä parhaansa mukaan. Joten mikään räjäytys ei ole tiedossa. Se olisi myös Ukrainalle poliittisesti tuhoisa teko.

Kurskissa on monta ydinreaktoriyksikköä. Osa niistä on jo iän takia suljettu ja uusia on rakenteilla, osa ei ole vielä toiminnassa. Seuraavat yksiköt on suunniteltu otettaviksi käyttöön 2025 alkaen. Toiminnassa on Wikipedian mukaan 2 yksikköä, jotka tuottavat 2 GW teholla sähköä Venäjän verkkoon vuositasolla noin 13,5 TWh. Viime vuonna tuotto oli eli 20 TWh, mutta silloin käytössä oli 3 GW teho ja yksi yksikkö suljettiin tammikuussa 2024. Koko Venäjä tuottaa noin 1000TWh vuodessa sähköä, mikä menee noin 140M asukkaan tarpeisiin. Kurskin tuotanto hoitaa siis noin 2 miljoonan asukkaan sähkön tarpeet vuositasolla. Jos se poistuu verkosta, sähkökatkot koskettavat lyhyemmän tai pidemmän ajan ehkä 10 M ihmistä. Voimalalta sähkökatkoja voisi myös kohdistaa yksi korkeajännitelinja kerrallaan ja pyrkiä suuntaamaan vaikutus Ukrainaan rajautuviin alueisiin. Koska Venäjän sotiva armeija ottaa sähköä Venäjän sähköverkosta, olisi perusteltavissa, että kyse olisi legitiimistä sotatoimesta.

Katkot olisivat myös hyvä, mutta aika rauhanomainen keino viestiä venäläisille, että nyt sota kannattaa lopettaa, tai tämä menee pahemmaksi.

Vastaavaa viestiä ei enää voi kertoa esim YTubessa. Venäjä laittoi sen kiinni eilen.

Voisiko Ukraina viedä Kurskin voimalan sähkön omiin tarpeisiinsa? Se olisi erittäin hankala operaatio, mm. sen takia, että voimalat ovat Venäjän sähköverkossa ja Ukraina on osa Euroopan sähköverkkoa. Euroopan ja Venäjän sähköverkkojen 50 Hz tahdit ovat eri vaiheessa. Sähköä ei voi laittaa kanisteriin ja kantaa toiseen paikkaan. Se täytyy välittää verkossa, jossa tuo 50 Hz tahti on muutaman kymmenen mikrosekunnin tarkkuudella sama koko ajan.

Alueet

 Puolustavan osapuolen tavoitteet sodassa ovat tärkeysjärjestyksessä Zhdanovin mukaan: 1) vastustajan armeijan tuhoaminen, 2) oman armeijan pitäminen hengissä ja 3) omien alueiden saaminen takaisin.

Tätä tärkeysjärjestystä vasten ajatellen, se pitääkö Ukraina Kurskin alueen osana kauppaa alueista vai ei, on toissijaista.

Taistelutahto

Tämä on järkevä tavoite.

Mitä muuta 1

Jos tavoite on itäisen Ukrainan, Donbassin, Luganskin ja Harkovan alueiden vapauttaminen, sitä ei kannata tehdä hyökkäämällä Ukrainasta suoraan kohti itää. Esim Donbassin alueella Ukrainan pitäisi taistella ylämäkeen alueella, jossa Venäjän joukkojen takana on tuhansia kilometreja selustaa ja alueella tiheä rautatieverkosto, johon Venäjän armeijan logistiikka nojautuu. Ja kuten kenraali Pershing sanoi, taisteluja voittaa jalkaväki, mutta sodan ratkaisee logistiikka. Ukrainasta itään kohti Venäjää voi hyökätä vain täydellisen ilmaherruuden oloissa pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta.

Joko koko tuolla alueella tai sitten yksittäisillä Ukrainan itäisillä alueilla taisteleva Venäjän armeija on helpompi lyödä idästä. Jos käytössä on riittävä voima, tavoite olisi katkaista Venäjän armeijan huoltoreitit ja pakottaa armeija antautumaan. Pieni askel olisi pakottaa Venäjä vetäytymään sen kevät-kesällä Harkovin alueelle luomista kahdesta sillanpääasemasta. Ukrainan kannalta venäläisten työntäminen itään on verinen operaatio. Sen sijaan uhka idästä voi pakottaa joukot vetäytymään itse.

Mitä muuta 2

Operaatiolla Ukraina löysi tavan hyödyntää panssaroitua kalustoa. Rintamalla tankit ja panssaroidut ajoneuvot joko eivät pärjää tai ovat alikäytössä. Nykyaikaiset torjunta-aseet ovat niin tehokkaita, että sodassa ole tehty tietääkseni yhtään onnistunutta panssarihyökkäystä nimenomaan rintamalla. Kun sellaista on yritetty, panssarit on tuhottu tai niitä on vahingoitettu niin, että matka on päättynyt lyhyeen.

Eli sama juttu kun pelaaja huomaa shakkipelissä muutaman siihen asti sivussa olleen nappulan ja tuo ne tehokkaaseen käyttöön. Nyt Kurskin alueelta löytyi paikka, jota ei ole läpeensä miinoitettu tai jonka Ukraina voi miinoittaa etämenetelmillä, esim drooneilla ja jossa ei ole suuria määriä vastustajan joukkoja. 

Kurskin alueen taistelut tulee olemaan uusi luku sotataidossa. Taitaa olla ensi kerta, kun panssarikalustolla liikkuvaa prikaatia tai isompaa joukkoa tukee drooniarmeija, joka tiedustelee, tuhoaa vastustajan ajoneuvoja, miinoittaa vastustajan käyttämiä teitä jne.