Löysää puhetta ydinaseista Suomessa

 19.2.2024

Kuulimme juuri usean hallituspuolueiden kansanedustajan heiluttavan ydinasenuijaa YLEn TV1 pääuusislähetyksessä. He puolustivat ajatusta, että Suomella ei pitäisi olla mitään rajoituksia osallistua NATO:n ydinasepelotteen käyttöön ja ylläpitoon ja siksi Suomen alueella pitäisi poistaa ydinasekielto.

Koska olen seurannut ydinasepelottelua ja siitä keskustelua Ukrainalaisilla YT kanavilla, ajattelin tuoda sieltä oppimani tähän keskusteluun. Eniten näistä asioista on puhunut Oleg Zdanov, Ukrainan eversti evp, tykistö ja myöhemmin pääesikunta. Kannattaa huomata, että v 1991, kun NL hajosi Ukrainassa oli kolmanneksi eniten ydinaseita US ja Venäjän federaation jälkeen maailmassa, joten siellä on edelleen ydinaseisiin liittyvää tietoa ja ymmärrystä. Lisäksi maa on ollut pitkään Venäjän ydinasepelottelun kohteena, joten siellä on jouduttu näitä asioita pohtimaan.

Ensinnäkään NATO:lla ei ole ydinaseita. Niitä on muutamalla NATO-maalla, eli USA:lla, UK:lla ja Ranskalla. Nuo maat tekevät aina itse päätöksen ydinaseidensa liikuttelusta ja käytöstä. Niitä ei tee mikään NATO eikä varsinkaan mikään muu NATO-maa. Kun puhutaan NATO:n ydinasesateenvarjosta, sillä itse asiassa tarkoitetaan NATO:n ydinasevaltojen antamia turvatakuita kaikille NATO-maille.

Viimeisten noin 15 vuoden aikana mikään ydinasevalta, Venäjää ja Pohjois-Koreaa luukuun ottamatta, ei ole uhitellut, uhkaillut eikä pelotellut muita ydinaseilla. Miksi USA, UK, Ranska tai Kiina eivät sellaiseen ryhdy? Siihen on useita syitä. Ne ensinnäkin noudattavat ydinaseiden levittämisen kieltävää kansainvälistä sopimusta, joka kieltää kaiken tuollaisen ei-ydinasemaita vastaan. Toisekseen ne muistavat, mitä tapahtui kylmän sodan aikana aina kun ydinaseita tuotiin liian lähelle vastustajaa: näitä tapauksia olivat Kuuba ohjuskriisi 1962, US ydinaseet Turkissa samaan aikaan ja US keskipitkän kantaman Pershing ohjukset Keski-Euroopassa 1980-luvulla. Kaikissa näissä tapauksissa vastustaja hermostui pahan kerran, kansainvälinen jännitys kiristyi, joskus jopa aivan ydinsodan partaalle, onneksi järki lopulta voitti ja ohjukset vedettiin pois. Oppi näistä tapauksista oli, että ydinaseita ei oikeastaan voi käyttää sodassa lainkaan, niiden rooli on estää sodan syttyminen. Tuota "ei voi käyttää" ei sanota ääneen eikä sitä voikaan sanoa, koska se kaivaa pohjaa toisen osan, eli "estää sodan syttyminen" alta. Mutta teot puhuvat puolestaan: ydinaseita ei liikutella miten sattuu, niillä harjoitellaan vain esikunnissa, ei kentällä, eikä niitä sijoiteta minne sattuu. Eikä ainakaan liian lähelle vastustajaa, eli Venäjää.

Kaikki ydinaseiden liikuttelu tapahtuu hyvin kontrolloidusti. NATO-maiden ydinaseharjoitukset ovat esikuntaharjoituksia, jossa eivät ydinaseet liiku minnekään.

Euroopassa ainoa ydinasevalta, joka on harrastanut ydinaseilla pelottelua viime vuosina on Venäjä. Pitkään länsimaissa oltiin kuin pelottelua tai uhittelua ei olisi kuultu, mutta pelättiin silti. Esim Jens Stoltenberg käytti käytti valtavasti ruutuaikaa kaksi vuotta sitten, kun Ukrainan sodan aktiivivaihe alkoi vakuutteluun siitä, että NATO ei halua eskalaatiota tai että NATO ei tee mitään mikä voisi eskaloida sodan. Sodan ensimmäiset monta kuukautta tämä vakuuttelu olikin melkein ainut asia mitä NATO sai aikaan. Taustalla oli juuri pelko, mitä Venäjän pelottelu piti yllä. Kun Venäjän pelottelu oli jatkunut riittävästi, US kyllästyi sitä kuuntelemaan, ilmeisesti julkisuudelta piilossa US kenraalit kertoivat Venäjän pääesikunnan välityksellä Putinille, mitä tapahtuu, jos Venäjä edes koskee ydinaseisiinsa ja alkaa valmistella niitä ampumakuntoon. Ensinnäkin, US näkee valmistelun reaaliajassa satelliiteista. Ei ole väliä, ketä vastaan ase suunnattu, koska sitä US ei voi tietää. Siksi USA:n täytyy katsoa, että ase on suunnattu sitä vastaan. Siksi sopivaksi katsomallaan hetkellä USA voi tehdä vasta-iskun jo ennen kuin Venäjän ohjukset tai ydinaseet ovat edes laukaisukunnossa. Ensimmäinen vastaisku tapahtuu sinne, missä Mr Putin on sillä hetkellä. Senkin US tietää satelliittiensa avulla. Vastaisku ei edes tarvitse olla ydinisku, USA voi käyttää esim TomaHawk ohjuksia - se voi laittaa niitä esim 5000 matkaan saman tien. Niillä voisi tuhota myös sellaisia kohteita kuin Venäjän mustanmeren laivasto tai Venäjän armeijan kaikki keskittymät Ukrainassa ja sen lähellä. Kiina säesti USA:aa ydinasepelottelun suitsimisessa. Se sanoi Putinille suoraan: lopeta kaikki puhe ydinaseista, emme missään nimessä halua, että niitä käytetään, siksi niistä ei myöskään pidä jatkuvasti höpöttää.

Oleg Zdanov puhui monta kertaa Venäjän ydinasepelottelusta ydinasenuijan heilutteluna. Hän huokaisi, että no viimeinkin, kun US tajusi, että se ei voi jatkaa pelkäämistä loputtomasti sanoi Putin mitä vaan.

Viimeisin Venäjän liike ydinasepelottelussa oli sen ilmoitus viedä lyhyen kantaman ydinaseita Valko-Venäjälle. Sen jälkeen Lukashenka on liittynyt ydinasepelottelijoiden joukkoon Putinin kuoropojaksi. Lännessä ei ole tästä kovin paljon hermostuttu luultavasti siitä syystä, että puheet Valko-Venäjällä olevista ydinaseita ovat todennäköisesti vaan puhetta. Jos siellä niitä olisi, Lukashenkaa Venäjä ei päästäisi lähellekään niitä. Ydinasenappi olisi kuitenkin Moskovassa (Oleg Zdanov). Kaikki Lukashenkan puheet ydinaseista ovat siis pehmeitä. Hän ei niistä päätä.

Tämän päivän hallituspuolueiden kansanedustajien puheista saan käsityksen, että herrat haluavat ryhtyä pelottelemaan Venäjää "Suomen ydinaseilla", eli heiluttamaan ydinasenuijaa. Suomen Lapista on matkaa Murmanskin edustalle, jossa on Venäjän ydinasesukellusveneiden kotisatama, vain pari sataa kilometriä. Minusta tämä puhe osoittaa herroilta kansanedustajilta todella huonoa harkintaa. Mopo keulii pahan kerran. Ensinnäkin aseista päättäisi joku NATOn ydinasevalta, esim US tai UK, ei Suomi. Toisekseen, kumpikaan noista maista (tai Ranska) eivät halua liikutella aseita Venäjän rajan tuntumassa. Sotilaallisesti siitä ei ole mitään hyötyä, eihän aseita voi kuitenkaan käyttää. Niiden sodan esto vaikutus taas saavutetaan parhaiten, kun aseet ovat Venäjän huonosti saavutettavissa esim USA-laisella tai UK sotalaivalla Atlantilla tai strategisessa pommikoneessa samoilla seuduilla. Ydinase Suomen alueella on helpompi tuhota konventionaalisella aseella kuin jos se olisi laivalla tai lentokoneessa Atlantilla. Siksi mitä järkeä sotilaallisesta näkökulmasta olisi edes tuoda ydinase Suomeen? Tuonnin ainoa odotettava tulos olis kansainvälisen jännityksen kiristäminen - ei tavoite olisi puhtaasti poliittinen. Kyse ei olisi Suomen politiikasta, koska emme aseista päättäisi, vaan jonkun muun politiikasta. NATO-maan ydinsaseen tuhoaminen Suomen alueella olisi sotkuisempi tapahtuma, kuin sen tuhoaminen NATOmaan laivalla tai lentokoneessa. Suomen aluella on kuviteltavissa joku operaatio, jonka tekijä olisi piilossa, eli esim Venäjä voisi kieltää osuutensa. Mitään sotkua ei voisi olla, jos ydinasetta yritettäisiin tuhota NATO-maan laivalla tai lentokoneessa. Siksi pelotevaikutus laivalla/lentokoneessa on varmempi kuin Suomen maaperällä olevalla aseella.

Paitsi huonot kokemukset ydinaseiden sijoittelusta liian lähelle vastustajaa, USAn hyvin pidättyväiseen puheeseen ja toimintaan ydinaseiden osalta on toinenkin syy. USA tietää, että jos sota lipsahtaa ydinaseiden käyttöön, vahingot ovat valtavat, mahdollisesti elämä maapallolla tuhoutuisi kokonaan. Vaikka elämä ei tuhoutuisikaan, kaikki maat kuitenkin häviäisivät. Toisaalta, jos sota pysyy konventionaalisena, USA:lla on kyky voittaa sota ketä vastaan vaan. Siksi sen edun mukaista on pitää ydinaseet vain siinä roolissa, mihin ne parhaiten sopivat, eli estämässä sodan syttyminen.

Koskemalla ydinenergialakiimme nyt aiheuttaisimme vain puhtaasti vahingollista spekulaatiota Suomen asemasta.

Jos länsimaiden ydinasestrategia muuttuu tai ydinaseiden rooli muuttuu (mitä en pidä lainkaan todennäkösenä), asiaan voidaan sitten palata. Nyt meidän on olisi vaan parasta lopettaa asialla spekulointi ja jättää rauhaan ydinenergialain pykälä, joka ydinaseet kieltää Suomessa.