Sota merellä ja maalla

 27.03.2024

Lähteitä: Oleg Zhdanov, Ivan Yakovina

Mustan meren laivasto hiipuu

Kuten aiemmin kerroin, muutama päivä sitten Ukraina teki massiivisen ohjusiskun Krimille jopa kahdeksaan kohteeseen. Tiedot vahingoista ja iskuista ovat nyt jonkin verran tarkentuneet. Suuria maihinnousualuksia vahingoittui kolme, eikä kaksi kuten aiemmin oli tiedossa. Azov ja Yamal saivat selkeät osumat, mutta pysyvät pinnalla. 

Eilen selvisi, että näiden lisäksi v 2014 Venäjän haltuun Ukrainalta ottama Nikolai Alshanskii sai osuman Ukrainan itse tuottamasta Neptun risteilyohjuksesta. Neptun on alun perin suunniteltu merimaaleja vastaan. Se osasi alun perin tunnistaa merellä ison kohteen ja iskeä siihen. Iskussa Alshanskia vastaan oli uusi piirre: laiva oli laiturissa kiinni satamassa. Ohjus osasi tunnistaa maalin oikein alkuperäistä käyttötapausta merkittävästi sekavammassa ympäristössä. Tästä Zhdanov teki arvion, että Neptun joko jo nyt osaa tai kohta osaa tunnistaa myös maamaaleja. Neptunin alkuperäinen kantomatka on 260 km ja räjähde 150kg. On siis mahdollista, että Ukraina on saamassa Neptunista merkittävän uuden kaukovaikutteisen aseen. Räjähteen pienen koon takia ohjus ei kuitenkaan pysty esim. tuhoamaan Kerchin siltaa. Esim saksalaisen Taurus risteilyohjuksen räjähde on jopa 500 kg.

Lisäksi iskussa vahingoittui ilmeisesti Storm Shadow ohjuksen osumasta Mustan meren laivaston ainutkertainen tiedustelu, elektronisen sodankäynnin ja taistelun ohjauksen Ivan Hurs alus. Iskussa tuhoitui myös laivaston väliaikainen päämaja ja sen mukana salatun komentoliikenteen solmu Sevastopolissa. Jne.

Iskujen valossa Venäjän Mustan meren laivasto ei pysty suojelemaan edes itseään. Siispä se ei pysty suojelemaan muita laivoja tai Venäjän ilmavoimia. Vielä vähemmän se pystyy tekemään vaikuttavia hyökkäystoimia.

Sota Belgorodin ja Kurskin alueilla

Venäjän vapautusjoukot ovat jatkaneet operaatiota jo kaksi viikkoa Belgorodin/Kurskin alueilla. Putinin noilla alueilla olleet joukot eivät ole pystyneet todennäköisesti aika pientä vapautusarmeijaa pysäyttämään. Operaatiosta on tietoa hyvin niukasti. Yakovinan mukaan yksi merkittävä vaikutus on joukkojen Belgorodiin tekemillä Tsekkiläisvalmisteisen Vampir raketinheitiniskuilla. Venäjä on yrittänyt niitä torjua hyvin kalliilla hinnalla S-300 ja Pantsir ilmatorjuntajärjestelmillä. Niillä yksi ohjus maksaa 2M USD (eikä 1M USD kuten aiemmin kirjoitin) ja 0,5M USD vastaavasti, mikä on pari kertaluokkaa kalliimpaa kuin itse isku. Zhdanov arvioi, että operaatio on lähestymässä loppuaan.

Liittolaiset: Puola

Osoittautuu, että Puola rikkoo Venäjän pakotteita usealla tavalla: 1) se tuo viljaa Venäjältä ja Valko-Venäjältä ja 2) se tuo Venäjältä puutavaraa vastoin EUn pakotteita, jotka se on itse hyväksynyt. Tapauksista on nyt todisteet. Puutavaran tuontipaperit on väärennetty, niissä kerrotaan, että puu on peräisin Kazahstanista tai Kirgisiasta. Tuotu vilja päätyy EU:n markkinoille ja vaikuttaa siellä viljan hintaan, jota Puolan omat viljelijät sanovat vahtivansa, kun he ovat järjestäneet tie- ja rajasulkuja. Vaikuttaa siltä, että viljelijöiden sulut on väärällä rajalla (eli Ukrainan rajalla).

Liittolaisten tuki tykistön ammuksissa on merkittävässä kasvussa. Venäjä ampuu tätä nykyä noin 15 000 ammusta päivässä. Ukraina on selvästi jäljessä, mutta tilanne on lähiviikkoina selvästi paranemassa. Tsekin junailevan ammusten ostokampanjan tavoite on 1,5M ammusta, Reinmetall ja muut asetehtaat kiihdyttävät tuotantoaan Euroopassa.

Öljysota

Helmi-maaliskuun aikana Ukrainan lennokit ovat iskeneet noin 14 - 15 öljyn jalostamoon Venäjällä. Ukrainalaiset arviot vaikutuksista ovat olleet selvästi korkeampia (jopa 30 - 40% jalostuskapasiteetista) kuin läntiset arviot (7 - 10%). Yakovina kertoi, että iskujen kohteena olleet jalostamot myyvät nyt polttoainetta varastoistaan ja että varastoja riittäisi ehkä kesäkuulle asti. Myynti varastoista saattaa selittää eroja arvioissa ainakin osittain. Jos jalostamon ykkösvaihe on palanut pilalle, jalostamo ei palaa tuotantoon ehkä pariin vuoteen edes rauhan aikana ja sodan jatkuessa ehkä ei koskaan. Venäjällä on Siperian puolella, Ukrainan iskujen ulottumattomissa monia valtavan suuria jalostamoita. Polttoaineiden roudaaminen niiltä Euroopan puoleiselle Venäjälle ja Ukrainassa taistelevalle armeijalle on kuitenkin erittäin vakava logistinen haaste.

Moskovan terrori-isku

Yakovinan mukaan paikalla olleiden julkaisemissa videoissa näkyy kuinka yhtenäisesti pukeutuneet miehet rauhallisesti ohjaavat ihmisiä palavassa konserttisalisa paikasta toiseen. Yakovinan mukaan tämä kertoo, että paikalla oli FSB ohjaamassa iskun toteutusta ja tappamisen tehostamista. Mediassa ja myös Venäjällä pyörii aktiivisina kaksi versiota: 1) FSB tilasi iskun ja auttoi sen logistiikassa  ja 2) Venäjän voimaorganisaatiot ovat käsittämättömiä tumpeloita eivätkä osaa torjua oikeita terroristeja tai edes osaa ottaa heitä ripeästi kiinni.

Sota Ukraina rintamalla (24 -27/03 2024. 4 pvän jakso):

Rintamalla tapahtui 57 - 67 yhteenottoa per päivä (huiput ovat olleet talvella yli 100). Selkeä iskujen keskittymä on Marinkassa ja siitä etelään, ns. Novopavlovskin suunnalla, jossa on ollut 22 - 27 iskua per päivä. Venäjä käyttää aktiivisesti liitopommeja, joita SU-34 rynnäkkökoneet voivat laittaa matkaa kaukaa rintamalinjan takaa, jonne Ukrainan ilmatorjunta ei viime aikoina ole ylettynyt. Siellä missä pommeilla (250 kg, 500kg, 1000kg ja 1500kg) on saatu Ukrainan linjan varustukset kokonaan hajalle, Ukraina on joutunut paikka paikoin vetäytymään yleensä joitakin satoja metrejä kerrallaan. Nämä tapaukset eivät muuta rintaman yleiskuvaa: se on aika lailla jumissa.

Kaikkina jakson päivinä (öinä) Venäjä on jatkanut ohjus- ja Shaded lennokki-iskuja (yhteensä 62 Shahedia, joista Ukraina pudotti 55). 24.03 Venäjä iski 29 ohjuksella, 25.3 kahdella Zirkon ohjuksella (Zirkon on hyvin salainen wunderwaffle, jotka jostakin syystä Patriot osaa ampua alas, vaikka Venäjän lupausten mukaan näin ei voi olla). 26.3 raportissa oli kaksi S300 ohjusta  jne. Suurin osa näistä iskuista on sotarikoksia, koska kohteena ovat siviilit. Viimeisestä Zirkon iskusta Ukraina sai merkittäviä ohjuksen osia tutkittaviksi, niistä tehdään nyt analyysiä aseen kyvykkyyden arvioita varten.

Venäjän tykistö iski päivittäin 100 - 130+ asutuskeskukseen. Iskut olivat sotarikoksia.

Venäjän arvioidut tappiot jaksolla olivat: 3430 kaatunutta, 52 tankkia, 86 panssaroitua miehistövaunua, 120 tykkiä, 1 raskas raketinheitin, 5 ilmatorjuntajärjestelmää, 115 lennokkia, 195 autoa, 26 erikoistekniikkaa, ja alas ammutut ohjukset ja Shahedit.