Ilmasota tuottaa tulosta

17.05.2024

Lähteitä: Ivan Yakovina, Oleg Zhdanov, Ukraina 365

Kolme iskua

Viime vuorokauden aikana Ukraina iski yli 100 lennokilla Novorossiiskin satamaan, Tuapsen öljyn jalostamoon ja Sevastopolin sähköinfraan. Tuo yli sata tulee Venäjän ilmoituksesta. Ukraina ei ole virallisesti kommentoinut. Novorossiisk on Venäjän ulkomaan kaupan ehkä toiseksi tärkein satama heti Suomen lahden satamien (Pietari+Koivisto+Ust-Luga) jälkeen. Jopa 40% kaupasta kulkee Yakovinan mukaan Novorossiiskin kautta. Tuapsen jalostamo on tärkeä Venäjän käymän sodan kannalta, se on yksi lähellä Ukrainaa sijaitsevista jalostamoista. Se on tärkeä myös Venäjän viljavimpien maatalousseutujen polttoainehuollon kannalta.

Yakovinan mukaan näin massiivinen isku oli mahdollinen, koska juuri tätä edeltävinä päivinä Ukraina onnistui suurimmaksi osaksi tukahduttamaan Krimin ilmapuolustuksen ATACMS ohjusiskuilla. Krim on matkan varrella Ukrainan lounaisosista Novorossiiskiin. 

Paikallisten asukkaiden mukaan Novorossiiskissa tapahtui ainakin 35 räjähdystä. Yksi kohde oli raskaan polttoöljyn vientiterminaali. Venäjä itse ei juuri käytä raskasta polttoöljyä, lämpövoimalat yms infra toimivat pääosin kaasulla. Siksi Venäjä vie suurimman osan kaikesta jalostamoiden tuottamasta raskaasta polttoöljystä. Se on yksi raakaöljystä väistämättä eroava fraktio. Jos sitä ei voi viedä, varastot täyttyvät nopeasti. Jos polttoöljylle ei ole paikkaa minne sitä laittaa, koko jalostus on lopetettava ja keskityttävä raakaöljyn vientiin. Kuten jo aiemmin kerroin öljylähteiden pumppausta ei niin vain voi pysäyttää, koska uudelleen aloitus voi epäonnistua tai tulla hyvin kalliiksi. Kaiken kaikkiaan vasta lähipäivinä saamme kuulla, mitä kaikkea vahinkoa iskuissa syntyi. Tuapsen jalostamo joka tapauksessa pysähtyi taas. Ukraina iski sinne ensi kertaa jo tammikuussa ja sitä oli tässä välissä korjattu.

Sevastopolin iskussa katkesi sähkön jakelu, kuinka laajasti, YT kanavat eivät vielä osanneet kertoa.

Yakovinan yleistys: tie Krimin vapautukseen

Yakovina ennakoi, että Ukrainan tavoite on ensin tuhota Krimin ilmapuolustus, sitten sen sotilaskohteet, mm. kaikki lentokentät ja viimeksi Kerchin silta ja laivojen käyttämät satamat. Venäjä rakentaa rautatietä Rostovin alueelta lähelle Azovan meren rannikkoa uudeksi huoltoreitiksi Krimille. Matkalla on monta siltaa. Ne voi helposti tuhota ATACMS ohjuksilla. Dneprin eteläpuolisen (vasen ranta) Hersonin alueen ilmapuolustus on tukeutunut Krimiin. Kun Krimin kentät on tuhottu, myös Hersonin alueen joukkojen ilmatuki käy vaikeaksi. Koneet joutuvat lentämään sinne pitkän matkan Venäjän omalta alueelta. Kun riittävästi Venäjän logistiikkaa Krimillä on tuhottu, joukkojen huolto käy hiljalleen mahdottomaksi. Tilanne tulee saman kaltaiseksi mitä v2022 syksyllä nähtiin Dneprin oikealla rannalla Hersonin alueella. Venäjä joutui vetäytymään. Tilanne kypsyy sille, että Ukraina voi ottaa Krimin ja koko Hersonin alueen takaisin haltuunsa pienin tappioin.

Blinken vs. Pentagon

Vaikka Blinken sanoi matkalla Kyivissä vasta eilen, että Ukraina itse päättää minne se US aseilla ampuu, tänään Pentagon kumosi luvan. Pentagonin mukaan US edellyttää, että US antamia aseita ei käytetä Venäjän omaa aluetta vastaan. Ts. jos Venäjän joukot kokoontuvat helpoksi maaliksi Belgorodin aluueella juurin Ukrainan rajan pinnassa, sinne ei US aseilla saa ampua. Mitä tulee Suomen antamiin tykistöammuksiin, Suomen hallitus antoi luvan käyttää ammuksia kaikkia legitiimejä maaleja vastaan rajoista välittämättä. Myös esim Britannia on vastaavan luvan antanut.

Tästä Zhdanov herkesi sanailemaan: jos poliitikko sanoo "kyllä", se tarkoittaa "ei". Jos poliitikko sanoo, ei, se tarkoittaa ehkä. Jos poliitikko sanoo ehkä, se tarkoittaa kyllä.

Putin Kiinassa

Vierailun arviointi vaatii huomattavaa lukutaitoa. Kiina ei halua näyttää lännen myötäilijältä ja Putin haluaa näyttää onnistuvansa. Nojaudun tässä Yakovinaan, joka on pitkään harrastanut Kiinan seuraamista. 

Yakovinan mukaan Venäjä ja Kiina tekivät yhden tärkeän sopimuksen. Se liittyy Ussurin tiikereiden suojeluun. Sen sijaan Kiina ei luvannut helpottaa Venäjän maksuliikennettä Kiinan kaupassa. Kiinalaiset pankit pelkäävät joutuvansa ulos dollarikaupasta, jos ne koskevat venäläiseen rahaan. Kiina on nostanut sekä rautatiekuljetusten että laivakuljetusten tariffeja, jos kuljetuksen toinen pää on Venäjällä. Tähänkään ei ole tulossa muutosta. Esim kivihiilen rahtimaksu voi olla 50% sen hinnasta Kiinassa. 

Ellei jostakin puskasta ilmaannu joku uusi harmaan kaupan mekanismi, Kiinan ja Venäjän välinen kauppa on sukeltamassa maksujen välityksen loppuessa. Siitä seuraa Venäjällä valtava pula tavarasta ja kova inflaatio vielä tänä syksynä. Kun raha menettää Venäjällä arvonsa, sotilaiden palkkojen ostovoima romahtaa. Silloin sodan jatkaminen käy Venäjälle mahdottomaksi. Yakovina arvelee, että Venäjän inflaatio on Ukrainan paras liittolainen.

Vierailun aikana julkaistuissa dokumenteissa haukutaan kovasti USAa jne, mutta tuossa yllä oli vierailun todellinen anti Yakovinan mukaan.