Venäjän talous ylikuumentunut - stagflaatio syvenee

 30.07.2024

Lähteitä: Igor Lipsits (24 kanal, venäläinen talousasiantuntija), Oleg Zhdanov, Ivan Yakovina, Roman Svitan

Jakso: 28.7 - 30.7.2024

Venäjän talous

Putinin strategia on ponnistaa Venäjän kaikki voimat tänä vuonna, ottaa niin iso pala Ukrainaa kuin mahdollista ja vaatia Ukrainan antautumista. Näkymät vuodelle 2025 valtion budjetissa ovat, että rahaa ei riitä jatkaa samaan malliin. Tämä on johtanut siihen, että

• Aseteollisuudessa palkat ovat paljon korkeammat kuin siviilipuolen taloudessa. Varustelussa hyvällä palkalla työtä tekevät kaikki kynnelle kykenevät, motivaatio ja tuottavuus ei tarvitse olla kaksinen, potkuja ei tule, koska korvaavaa väkeä ei saa mistään. Työntekijät kuitenkin tuntevat olonsa tyytyväisiksi, kannattavat sotaa ja ovat sitä mieltä, että kaikki on hyvin:  Putin jatka samaan malliin.
• Nousseet palkat lisäävät kysyntää markkinalla, hinnat nousevat, missä niitä ei säännöstellä.
• Sota on imenyt monilta aloilta, myös kriittisiltä aloilta osaajat joko rintamalle tai sotateollisuuteen. Varaosia infrastruktuuriin ei saada lännestä pakotteiden takia. Siksi maassa tapahtuu kasvava määrä teknogeenisiä onnettomuuksia. Jaksolla Tseljabinskin yläpuolelle suuren altaan pato murtui, kyliä jäi veden alle. Karjalassa Vienan merelle johtavan Belomorkanalin yksi sulku murtui. Kanavaa ei ilmeisesti juuri käytetä kuljetuksiin, mutta asutusta jäi veden alle. Lännestä varastetuista matkustajakoneista jäi keväällä -24 pois käytöstä noin 3%. Kaiken järjen mukaan prosentti kasvaa koko ajan, koska koneisiin ei saada varaosia lännestä ja niitä huoltavat huonosti koulutetut teknikot. Yksi tällainen kone putosi jo huollon jälkeisellä koelennolla. On vain ajan kysymys, milloin koneita putoaa taivaalta matkustajalennolla.
• Sotaa pakoon ulkomaille on lähtenyt noin 600 000 - 700 000 työikäistä. Sodassa on menetetty kohta 600 000 parhaassa iässä olevaa miestä. Ei siis ihme, että pula työvoimasta on kova. Sitä hankitaan vaikka mistä, Afrikasta myös. Samaan aikaan Moskovan Miliisin eversitasoinen pomo komentaa siivoamaan Moskovan "mustista".
• Monet alat ovat jo tappiollisia: hiiliteollisuus anelee valtion tukea, Gaspromin kaasutuotanto on tappiolla, alumiini oli ennen valuutan tuoja, nyt se on tappiolla. Autoteollisuus on ajanut seinään. Jne.
• Armeijan värväystoiminta käy koko ajan vaikeammaksi. Sopimuksen allekirjoitusbonus on jo
  25 000 USD (US armeija maksaa vastaavassa tilanteessa 15 000 USD). Siitä huolimatta halukkaita ei riitä. Valtakoneisto pakottaa maahanmuuttajia rintamalle. Menetelminä ovat ISW:n mukaan nälässä pitäminen, hakkaaminen ja karkotuksella uhkailu. Lihavyöry -rynnäkköväkeen haalitaan väkeä Tyynen meren ja Pohjoisesta laivastoista, lentokenttäväkeä mukaan lukien lentäjiä, puhumattakaan tankkimiehistöistä (joille ei enää riitä tankkeja), tykkimiehiä (joille ei riitä kunnossa olevia tykkejä, kranaatinheitinmiehiä, sairaaloista sairaita on lähetetty rynnökköjoukkoihin (Yakovina mainitsi Hepatiitin, AIV-potilaat jne).  Kasvaneet bonukset valuvat talouteen kasvaneena kysyntänä.

Lisäksi on ulkoisia tekijöitä

• Ukrainan lennokit ovat iskeneet polttoainevarastoihin ja leikanneet öljyn jalostuskapasiteettia. Bensiinin tukkuhinnat ovat nousseet yli 40% parin kk aikana. Vähittäishinnat on säännöstelty, mutta ennen pitkää niiden pakko nousta, muuten jakeluyhtiöt menevät nurin. Kun vähittäishinnat nousevat, se tönäisee inflaatioon lisää vauhtia kautta koko talouden.
• Ulkomaan kauppa on vaikeuksissa. Esim tuojien maksuista kiinalaisille tuottajille jopa 80% palaa takaisin. Maksut eivät mene läpi pakotteiden takia. US treasuryn viimeisin askel on kohdistaa maksuliikenne- pakotteet myös Intiaan ja entisiin Keski-Aasian neuvostotasavaltoihin, jotka ovat välittäneet tuotteita maailmalta Venäjälle. Elokuun aikana myös nämä maat liittyvät Venäjää ympäröivään maksuliikennemuuriin. Venäjä kehittelee varmaan kiertoteitä maksujen toteuttamiseen monien väliportaiden kautta. Ongelma on, miten kiertotiet saa skaalattua koko talouden mittakaavaan ja se, että kustannukset nousevat. Jokainen välittäjä näkee maksuliikenteen riskibusineksena ja haluaa  riskistä riittävän korvauksen.
  US Treasuryssa maksuliikennepakotteita toteuttaa Wally Adeyamo - hän on luonnollisesti Ukrainan sotakommentaattoreiden suosikki!
  Ehkä Venäjän valtio itse joutuu perustamaan varjovaltion länteen. Se toimisi esim. 100 000 tilillä läntisissä pankeissa. Rahaa niille kertyisi venäläisiltä viejiltä. Tilit olisivat muodollisesti proxien nimissä ja muuttuisivat koko ajan. Mutta aina kun US treasury saa tilin selville, sen rahat voisi joko jäädyttää tai takavarikoida.
• Osa viennistä ei tuota Venäjälle mitään. Esim Intia ostaa Venäjä öljyä Intian rupioilla, joita venäläinen öljykauppias ei saa viedä maasta eikä vaihtaa esim Dollareiksi. Ne on jätettävä Intiaan ja investoitava siellä Intian talouteen.

Kun valtio pumppaa rahaa talouteen, keskuspankki on aseeton. Sen tehtävä on pitää inflaatio kurissa. Pari päivää sitten. keskuspankki nosti peruskoron 16%:sta 18%:iin. Tämä ei haittaa sotateollisuutta, mutta estää siviilitalouden ylläpitämistä ja erityisesti kehittämistä. Harva liiketoiminta on niin kannattavaa, että kannattaisi ottaa lainaa 18% korolla sen kehittämiseen. 

Tulos: taloudellinen toimeliaisuus on laskussa, siviilipuolen investoinnit sakkaa, tuotanto laskee ja tuonti laskee. Sotateollisuus ei tuota ihmiselle mitään, sen tuotteet menee Ukrainaan, jossa ne tuhotaan. Käytetyt resurssit menevät talouden kannalta haaskioon. Lipsits kuvaa siksi sotateollisuutta syöpäkasvaimeksi talouden lihassa. Samaan aikaan inflaatio nousee. Lipsits arvioi, että inflaatio Venäjällä olisi nyt noin 20-30% vuositasolla arvioituna. Tuotannon ja tarjonnan laskun ja hintojen nousun yhdistelmää nimitetään stagfaatioksi. Lipsits ja monet muut ekonomistit näkevät stagflaation hankalimpana talouden häiriötilana, josta on vaikea päästä pois.

Mitä sitten tapahtuu ruplan kanssa? Rupla ei ole vapaasti vaihdettava enää. Sillä ei saa normaalisti ostaa Dollareita, Euroja eikä Kiinan Juaneja. Sen kurssi tai kurssit määräytyvät hallinnollisella päätöksellä. Venäjä on tässä mielessä palannut takaisin Neuvostoliiton aikaan. Nostalgia on ollut suuressa suosiossa Venäjällä. Ehkä tässä pitää todeta, sitä saat mitä tilaat?

Lipsits eikä kukaan muukaan tunnu tietävän, mistä otetaan v 2025 Venäjän valtion budjetin tulot. Lipsits näkee 3 mahdollisuutta: 1) valtio voi painaa lisää ruplia, 2) ruplan devalvointi 3) "verotetaan" yritysten ja ihmisten talletuksia pankeissa.  Tuo viimeinen on tuonut Lipsitsille "pelottelu" kommentteja. Hän kuitenkin muistaa hyvin kuinka 1990-luvulla juuri näin tapahtui - miksei siis taas?

Sotaa Venäjällä ja Ukrainassa

Ukraina iski 28.7 Luganskin alueella armeijan harjoituskentällä Himars kasettiammuksilla (110km rintamasta). Joukot oli koottu puhetta kuulemaan ennen rintamalle Otsheretinoon lähtöä. Venäjän menetykset olivat 19 kaatunutta ja noin 71 kaavoittunutta, jotka vietiin sairaalaan. Kasettiammukset on suunniteltu niin, että haavoittuneista iso osa menehtyy.

Yöllä vasten 27.7 Ukraina iski Kurskin alueella usealla kymmenellä lennokilla armeijaa palvelevaan polttoainevarastoon , sähköasemiin myös Belgorodin, Voronezin, Orlovskin ja Kurskin alueilla.

Ukrainan sotilastiedustelun (GUR) kohteina olivat helikopterit: Mi-8 Samarassa, Tamilina, Moskovan alueella Mi-226.

30.7 raportin mukaan Ukraina iski Mozdokin kentälle Pohjois-Osetiassa. Paikallisten some-kanavien mukaan siellä räjähteli kovasti ja syttyi tulipalo. Ukraina iski myös Kurskin sotilaslentokentälle ilmeisesti 4 ohjuksella. Matkaa on yli 100 km, joten kyseeseen tulevat Ukrainan Neptune risteilyohjukset tai oma raskas raketinheitin, jollainen myös löytyy.

GUR:in kohteena oli myös Olenjen sotilaslentokenttä Kuolan niemimaalla. Ainakin yksi TU-22M3 strateginen pommikone vahingoittui. Matka Ukrainaan suoraan on 1800km. Tämä on varsinaisille Ukrainan lennokeille ennätysmatka sotatilanteessa. Iskun vaikutuksista Engelsin kentälle ei ole vielä tietoa.

Ranskan terrori-iskut 

Olympialaisten avajaispäivänä joku iski kolmeen kohteeseen nopeilla junaradoilla Ranskassa. Kohta sen jälkeen isku kohdistui tietoliikenteen kuituyhteyksiin. Zhdanov näki Venäjän tapahtumien taustalla. Strategian tasolla tämä sopii kuvaan. Hän jää odottamaan näyttöä Ranskan tiedustelulta.

Mali

Ukrainan kanavilla on iloittu Tuaregien ansasta Vagner sotilaille Malissa. GUR on asiasta niukasti lausunut. Ilmeisesti GUR on tehnyt jotain yhteistyötä Tuaregien kanssa. Heiltä levisi nettiin joukkokuva, jossa oli mukana Ukrainan lippu oman lipun rinnalla. He myös ilmoittivat olevansa valmiit luovuttamaan Ukrainaan saamansa Vagner vangit, jotka ovat tehneet sotarikoksia Ukrainassa.

Rintama 28 -30/07

Venäjä jatkoi hyökkäysmoodissa. Yhteenottoja rintamalinjalla oli 129, 128 ja 149. Eli alkupäivinä Venäjä ryhmitteli joukkoja uudelleen ja eilen (tämän päivän raportti) taas oli hönkä päällä. Öisin Venäjä lähetti siviilejä terrorisoimaan yhden ohjuksen joka yö ja 8 tai 10 Shahed lennokkia kahtena päivänä. Ukraina pudotti lennokeista 7 ja 9 vastaavasti.

Venäjän ilmavoimat iskivät rintamalinjalla 62 - 79 kertaa per päivä ja käyttivät 88 -101 liitopommia per päivä. Tykistöiskuja Venäjä teki 4500 - 5200+ per päivä.

Venäjä valtasi pieniä palasia Ukrainaa kolmella, kahdella ja neljällä suunnalla (11:sta) per päivä. Etenemistä tapahtui joka päivä Pokrovskin suunnalla ja kahtena päivänä Kurahovskin ja Vremennin suunnilla. Kriittisin Ukrainan tilanne on Pokrovskin suunnalla, jossa Venäjä iski kahtena viime päivänä 52 hyökkäyksen voimin kumpanakin päivänä. Siellä Venäjä on edennyt melkein joka päivä koko kesän. Kurahovskin suunnalla Venäjä hyökkäsi viikon sisään toisen kerran 57 panssaroidun ajoneuvon (tällä kertaa 10 tankkia + 47 miehistövaunua) ja jalkaväen voimin. Tällä kertaa kävi samoin kuin vajaa viikko sitten. Hyökkäys hidastui ensin Ukraina asettamiin miinoihin, sitten Ukrainan joukot tuhosivat tai tärvelivät 8 tankkia 10:stä, 12 panssaroitua miehistövaunua (37 pääsi karkuun), 9 moottoripyörää kymmenestä (yksi pääsi karkuun) ja yhden golf-kärryn, jalkaväkeä suuren joukon ja sitten hyökkäys pysähtyi.

Venäjän menetykset jaksolla olivat: 3550 miestä, 50 tankkia, 67 panssaroitua miehistövaunua, 171 tykkiä, 5 raskasta raketinheitintä, 2 ilmatorjuntajärjestelmää, 96 lennokkia (FPV), 187 autoa, 25 erikoistekniikkaa.

Valkoisen talon politiikka

Lentäjäeversti Svitan ei tykkää poliitikoista. Esim. hän kertoo, että ilmeisesti muutama viikko sitten Ukraina oli valmistellut lennokki-iskua noin 100 lennokilla Novorossiiskin satamaan, jossa Mustan meren laivasto nyt piilottelee ja joka on myös toinen kahdesta suuresta Venäjän öljysatamista (toinen on Ust Luga Pietarin eteläpuolella). Venäjän puolustusministeri valitti puhelimitse Lloyd Austinilla, vastinparilleen USA:ssa, Biden soitti Zhelenskylle ja niin vain Novorossiisk säästyi. Sen sijaan isku suuntautui ympäri Venäjää mm. useille lentokentille jne. Siis paitsi, että Valkoinen talo kieltää käyttämästä läntisiä aseita niiden mahdollisuuksien rajoille asti Venäjän alueella, se puuttuu myös Ukrainan omien aseiden käyttöön Venäjää vastaan. Jos Ukraina polttaa Novorossiiskin ja Venäjä menettää toisen suurista öljysatamistaan, sen mahdollisuudet rahoittaa sotaa menevät sen tien. Varmaan myös öljyn hinta nousisi joksikin aikaa (kunnes OPEC maat saavat nostettua tuotantoaan vastaamaan kysyntää). USA:n presidentin vaalien alla polttoaineen hinnan nousu ei kuitenkaan sovi Bidenille. Hinnan näistä rajoituksista maksavat ukrainalaiset verellä. Henkilökohtaisesti minulle sähköautoilijana öljyn hinnan nousu on positiivinen asia, saisimme liikenteen sähköistymiseen uuden pulssin.