Kurskin operaation poliittiset ja strategiset vaikutukset

 17.08.2024

Lähteitä: Vitali Portninikov (ukrainalainen poliittinen kommentaattori ja toimittaja), Zhirnov (entinen venäjän undercover vakooja), Ivan Yakovina, Oleg Zhdanov

Sota Kurskin alueella jatkuu, mutta jo nyt hahmottuu muutamia sisäpoliittisia ja ulkopoliittisia seikkoja, jotka Ukrainan operaation Kurskin alueella on tuonut esiin.

Venäjän sisäpolitiikka

Portnikovin arvio on, että Ukrainan armeijan operaatio Kurskin alueella on paljastanut Kremlin vallan kyvyttömyyden ja tehottomuuden hoitaa normaaleja valtiolle kuuluvia tehtäviä. Venäjän valta ei ole pystynyt huolehtimaan kansalaistensa perustarpeista tai turvallisuudesta. Eikä se edes näytä välittävän yrittää hoitaa hommaa.

Zhirnov nosti esiin, että Ukrainan joukkojen tullessa Kurskin alueelle, kansalaiset juttelevat heidän kanssaan ukrainaksi tai ns. surzhikilla (ukrainan ja venäjän sekakieli), eikä puhettakaan, että kansalaiset nousisivat vastustamaan vierasta maahan tunkeutuvaa armeijaa. Sellaista tapahtui v 2022 Ukrainassa. Ukrainan kansalaiset monissa paikoissa järjestivät Venäjän tankkien edessä mielenosoituksia ja huusivat aseistautuneille miehittäjille tyyliin "mitä te tänne tulitte, ei teitä kukaan tänne kutsunut, menkää kotiin". Joskus viesti ilmaistiin terävämmin käyttäen alatyylisiä ilmauksia, joita molemmat osaavat käyttää värikkäästi (russkii mat). Nyt Kurskin alueella ei ole nähty mitään vastaavaa.

Ne venäläiset, jotka ovat paenneet eivät osoita mitään halua lähteä taistelemaan kotiensa puolesta, kunhan joku antaisi heille aseen. Sen sijaan he kitisevät: Putin puolusta meitä. Zhirnovin mukaan tämä heijastelee normaalia vallan ja "kansalaisten" suhdetta. "Kansalaiset" ovat vain nimellisesti kansalaisia siinä mielessä kuin sana demokraattisissa maissa ymmärretään. Oikeasti he ovat lapsia, joista Tsaari huolehtii ja joita Tsaari puolustaa. Tällainen infantiilinen asenne näkyy venäläisten puheissa laajasti. Se näkyy myös ns. liberaalin opposition edustajien puheissa.

Sisäpolitiikan operatiivisella tasolla, Ukrainan armeijan operaation tulos on, että oikeastaan Putin ei ole tehnyt selväksi, kuka johtaa Venäjän vastatoimia. Virallista käskyä ei ole nähty. Kaikki pakoilevat vastuuta ja hakevat syyllisiä Kurskin alueen romahdukseen. 

Jo Belousovin nimitys puolustusministeriksi käynnisti puhdistukset Shoigun porukoista puolustusministeriössä ja pääesikunnassa. Se on halvaannuksen tilassa, koska osa avainhenkilöistä on vangittu, kuulusteltavina tai pelkää pidätystä. Tärkeintä on, että kukaan siellä ei tiedä kenelle pitää antaa osuus varastetusta. Kannattaa ymmärtää,  että jokaisen kenraalin, everstin jne motivaatio ryhtyä upseeriksi rakentuu mahdollisuudelle varastaa valtion puolustukseen suuntaamista rahoista siivu. Homma toimii niin, että osuus varastetusta pitää aina antaa ylöspäin hierarkiassa. Tämä malli on sama, joka toimi jo Tsingis Khanin klaaniyhteiskunnassa. Kymmennykset pitää antaa pomolle. Jos ei tiedä, miten varastaminen pitää hoitaa, oikeastaan mitään ei voi tehdä.

Vaikuttaa siltä, että Putin ei luota armeijaan (Gerasimoviin, joka myös pesi kätensä Kurskista) eikä FSB:n, jonka alaiset rajavartijat päästivät Ukrainan armeijan Kurskin alueelle. Siksi hän nimitti entisen henkivartijansa Djuminin Kurskin terrorismin vastaisen operaation koordinaattoriksi. Djuminilla ei ole mitään ylempää sotilaskoulutusta, vaikka hän onkin Putinin kaverina saanut kenraalin tähdet. Siksi hän todennäköisesti ei osaa johtaa sekavaa operaatiota (Zhirnov).

Ulkopolitiikka

Ennen Kurskin operaatiota Ukraina ei ollut varma, mitä se saa tehdä länsimaisilla aseilla Venäjän alueella. Jonkinlainen lupa ampua 100 km asti Ukrainasta oli olemassa, mutta ajatus aseellisesta monen aselajin hyökkäyksestä Venäjälle ei ollut esillä, läntiset johtajat eivät siitä tienneet. Ukraina ei ollut varma, mitä länsijohtajat siitä ajattelisivat. Tulisiko taas sitä tavallista ei-eskalaatiota kitinää, vai mitä (Zhirnov). 

Länsijohtajat katselivat Ukrainan operaation etenemistä ja Venäjän reaktioita pari kolme päivää ja yksi toisensa jälkeen totesivat, että voittajia ei tuomita ja antoivat tukensa operaatiolle toteamalla, että YK:n hyväksymien sodan sääntöjen mukaan hyökkäyksen kohteena ollut maa saa viedä sodan hyökkääjän alueelle. 

Operaation alkupäivinä Venäjän pasmat olivat niin sekaisin, että se menetti ulkopoliittisen aloitteen eikä saanut sopivaa pelottelulaulua ulos. Sen hankaluutena on, että sisäpoliittisista syistä Venäjän johto ei ole tunnustanut, että maahan on tunkeutunut vieras armeija. Johto leikkii omalle kansalle, että kyse on joistakin terroristeista ja että menossa on terrorismin vastainen operaatio. Venäjän laissa on kerrottu, miten tällainen asia hoidetaan: FSB johtaa jne. Jos johto annettaisiin Venäjän armeijalle, pitäisi myöntää, että vieras armeija ja siis sota tuli Venäjälle. Sota sana on kuitenkin kielletty. Virallisesti menossa on edelleen "sotilaallinen erikoisoperaatio", jonka alueena on Ukraina, mutta ei Venäjä. 

Strategia

Ennen Kurskin operaatiota sotaa oli käyty pitkään Venäjän laatimien sääntöjen mukaan Venäjän valitsemalla rintamalinjalla: Luganskin, Donetskin, Zaparozjen, Hersonin ja Krimin alueilla. Länsikin oli tähän mukautunut kaikkine rajoitteineen, joita se asetti länsiaseiden käytölle Venäjän aluetta vastaan. Sitten Putin itse avasi Pandoran lippaan aloittamalla hyökkäyksen Harkovin alueella Belgorodista. Ukraina sai jonkinlaisen luvan käyttää länsiaseita Venäjän aluetta vastaan. Nyt Kurskin operaation menestyessä osoittautui, että lupa sisältää myös mahdollisuuden viedä Ukrainan armeija länsiaseineen Venäjän alueelle. Itse asiassa tämän jälkeen, Ukraina voisi ryhtyä laajentamaan desanttioperaatiota vaikka kaikille Venäjän alueille (Zhirnov). Logistisesti tämä voisi jopa onnistua monilla alueilla, joissa on tähän asti ollut hyvin vähän Ukrainan toimintaa.

Operatiivinen kehitys

Kun Ukraina tuhosi Glushkovon taajamassa Seim-joen ylittävän sillan, joen eteläpuolinen noin 15 - 20 km leveä kaistale (Glushkovon piiri) vasten Ukrainan rajaa jäi Venäjältä tapahtuvan huollon kannalta mottiin. Sillan tuhosi ilmeisesti lentokoneesta pudotettu liitopommi. Joen yli on vielä pari siltaa lähempänä Ukrainaa, mutta Ukraina voi niitä kontrolloida tykistöllä omalta maaltaan (Yakovina). Joki on vain muutamia kymmeniä metrejä leveä, mutta aika vuolas ja sen rannat ovat soisia. Sinne Venäjä voi rakentaa ponttoonisiltoja, mutta ne Ukraina voi kohta perään tuhota tykistöllä. Keveästi piiritetyllä alueella on yhden tiedon mukaan 700 toisen mukaan jopa 2500 miehen Venäjän armeijan joukot. Jäämme odottamaan jäävätkö ne vangiksi, pakenevat vai taistelevat.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Miksi tämä Blogi ja kirjoittajasta

Ukraina vahvistuu sisäisesti ja ulkoisesti

Jaarittelua rauhanneuvotteluista - Ukraina iskee lujemmin