Sota jatkuu Kurskin alueella ja Ukrainassa

 20.08.2024

Lähteitä: Oleg Zhdanov, Ivan Yakovina, Roman Svitan (24 Kanal), Zhirnov (entinen Venäjän undercover agentti lännessä).

Jakso: 4 pvää: 17 - 20/08 2024

Ukainan rintama Harkovista Hersoniin

Tiedot Kurskista ovat eri formaatissa ja hatarampia. Siksi Ukrainan rintama on selvintä käsitellä erikseen.

Jaksolla Venäjä jatkoi hyökkäysmoodissa ikään kuin se olisi valmis antamaan Kurskin alueen Ukrainalle, kunhan itse saa muutaman neliökilometrin Donbassin aluetta hallintaansa. Hyökkäystoimet kiihtyivät jakson aikana 132 yhteenotosta per päivä, tämän päivän raportin 158 yhteenottoon per päivä. Venäjän aktiivisuus on tiivistynyt kohti pääsuuntia, jotka ovat enää Pokrovsk ja siitä pohjoiseen seuraava eli Toretskin suunta. Molemmat ovat Donetskin alueella.

Venäjä jatkoi siviilien terrorisointia lennokki- ja ohjusiskuilla joka yö. Se käytti yhteensä 59 lennokkia, joista Ukraina ampui alas 58. Ohjuksia Venäjä lähetti nollasta kahdeksaan per yö. Osa ballistisista Iskander M ohjuksista pääsi maaliin, osan Iskandereista ja muut ohjustyypit Ukraina yleensä pudotti.

Venäjän ilmavoimat teki 70 - 88 ilmaiskua per päivä ja käytti niissä 94 - 106 liitopommia per päivä. Erityisen aktiivista liitopommitus oli Pokrovskin suunnalla. Ne osallistuivat liitopommitus - rynnäkkö - liitopommitus - rynnäkkö hyökkäyksiin. Venäjä teki 4600 - 4700 tykistöiskua per päivä, niistä 109 - 159 raskailla raketinheittimillä.

Venäjän hyökkäyksistä jaksolla 36% tapahtui Pokrovskin suunnalla (yksi 11 suunnasta). Venäjä eteni yhtenä päivänä neljällä, kahtena kahdella ja yhtenä yhdellä suunnalla. Toretskin ja Pokrovskin suunnilla etenemistä tapahtui kolmena päivänä. Yhtenä päivänä Venäjä eteni myös Kupjanskin, Siverskin ja Vremenjen suunnilla ( Donbassin eteläosassa ). Erityisesti eteneminen Pokrovskin suunnalla on osa Putinin tavoitetta päästä Donetskin alueen rajoille. Eteneminen on ollut huolestuttavaa Ukrainan kannalta, koska Pokrovskin kaupunki on tärkeä sen itärintaman huollon kannalta. Kohti Pokrovskia Venäjän joukot ovat jo lähestymässä joen ja kukkuloiden muodostamaa linjaa, jonne Ukraina on jo 10v sitten rakentanut ns. kolmatta puolustuslinjaa. Ukrainan tavoite lienee vetäytymistaisteluissa kuluttaa Venäjän joukkoja mahdollisimman paljon ja pysäyttää eteneminen tuolle "kolmannelle linjalle".

Venäjän menetykset jaksolla olivat: 4850 miestä, 22 tankkia (näitä Venäjällä on enää vähän ja käytetään vähän, siksi pieni luku), 60 panssaroitua miehistövaunua, 229 tykkiä, 7 raskasta raketinheitintä, 4 ilmatorjuntajärjestelmää, 209 FPV-lennokkia, 234 autoa, 56 erikoistekniikkaa.

Sota Kurskin alueella

Ukraina on ilmoittanut, että sen hallussa on noin 1250 km**2 ja 92 asutuskeskusta Kurskin alueella. Parissa viikossa vallattu alue on suurempi kuin, mitä Venäjä on vallannut Ukrainaa koko vuoden 2024 aikana. Alue on hiljalleen laajentunut. Tänään kerrottiin, että Ukraina oli ottanut haltuunsa Martynovkan kylän tiellä Sudzhasta kohti Kurskin kaupunkia ja tiukentanut otetta Korenovon taajaman ympärillä. Korenovo on seuraava suurempi asutuskeskus Sudzhasta luoteeseen ja kohti Rylskiä, joka on merkittävä rautatiesolmu.

Ukraina on myös kokenut menetyksiä Kurskin alueen taisteluissa. Se menetti yhden Mig-29 hävittäjän ja yhden Himars raketinheittimen.

Ukrainan sillanpäästä länteen pitkin rajaa on Glushkovon piiri, jota pohjoisessa rajaa Seim-joki. Siitä kyllä mies ui yli (Svitan kertoi itse uineensa yli joen palvellessaan alueella), mutta rauta täytynee jättää taakse. Ukraina on tuhonnut piirin alueella joen ylittävät kolme siltaa. Sillat Ukraina ilmeisesti tuhosi F16:n lähettämillä liitopommeilla. Venäjän insinöörijoukot asensivat joelle pari ponttoonisiltaa, mutta Ukraina tuhosi myös ne. Joen, Ukrainan joukkojen ja Ukrainan rajan muodostamalla alueella (noin 700 km**2) on Ukrainan tiedustelun mukaan motissa noin 2700 - 3000 Venäjän sotilasta kalustoineen. Piiritettyjen joukkojen kannalta paras toimi olisi nyt antautua ja jäädä Ukrainan vangiksi. Taistelun, jos ne siihen ryhtyvät, ne häviävät. Jos ne pakenevat joen yli, siellä vastassa on Kadyrovin Ahmat-joukot (osa rosgvandijaa), joiden tehtävänä on lähettää pakenijat takaisin taisteluun tai ampua heidät.

Kurskin alueella sattui pari päivää taistelu, jossa Ukrainan kokeneita ja hyvin varustettuja joukkoja vastassa oli Venäjän asevelvollisista muodostettu joukko. Asevelvolliset pakenivat, selustassa niitä vastassa oli Ahmat, joka antoi kaksi vaihtoehtoa 18v nuorukaisille: takaisin taisteluun, tai ammumme teidät. Asevelvolliset kääntyivät kohti Ukrainan  joukkoja ja kaivoivat valkoiset liinat esiin. He ovat nyt Ukrainan sotavankeina.

Belgorodin ja Brjanskin alueet

Belgorodin alue on rajan pinnassa kaakkoon nykyisestä Ukrainan sillanpäästä Kurskin alueella. Brjansk taas on luoteseen sillanpäästä. Sekä Belgorodin että Brjanskin aluella on ollut jonkin verran Ukrainan aktiivisuutta. Kyse lienee tiedustelusta taistelujen avulla. On myös mahdollista, että isompi joukko olisi lähtökuopissa tunkeutumaan myös noille alueille. Jos näin tapahtuisi, Ukraina yrittäisi rakentaa ruskurivyöhykkeen pitkin rajaa niin, että sen omat maat olisivat suojassa Venäjän tykkitulelta ja siviilit voisivat elää siellä suhteellisen rauhassa.

Venäjän reaktio Kurskin operaatioon

Putin ei halua tunnustaa, että vieras armeija on ensi kertaa WWII jälkeen Venäjän alueella. Hän käsittelee virallisesti Kurskin tilannetta terrorismin vastaisena taisteluna. Venäjä on ilmeisesti komentanut ehkä 5000 miestä Ukrainan itärintamalta Kurskin alueelle. Joukkoja on otettu juustohöylällä sieltä täältä. Päähyökkäyssuuntien joukkoihin ei ole koskettu. Tuota 5000 miehen joukkoa on ilmeisesti tarkoitus täydentää rekrytointiputkesta tulevilla joukoilla ja asevelvollisilla. Näin ollen joukon kalusto on vaatimatonta ja taisteluvalmius todennäköisesti heikko, koska aikaa harjoitella yhdessä ei ole lainkaan. Siksi Ukrainalaiset kommentaattorit eivät usko, että joukosta olisi vastusta Ukrainan Kurskin alueella jo oleville joukoille. Svitan arvioi, että Venäjä tarvitsee vähintään 50 000 miehen joukot Ukrainan Kurskin alueen joukkoja vastaan. Minimiarvio kanavilla oli, että 20 000 miestä saisivat aikaan jotakin. Zhirnov taas arvioi, että asevelvollisia ja kokemattomia pitäisi olla ainakin 100 000, jos tarkoitus on ajaa Ukrainan joukot takaisin rajan taa. Vertailun vuoksi kannattaa katsoa esim Pokrovskin aluetta: siellä Venäjällä on moninkertainen miehistöylivoima, ilmaylivoima ja tykistöylivoima ja mahdollisuus suunnitella kaikki sotatoimet huolella. Sillä Venäjä on pystynyt 8kk taisteluissa saamaan haltuunsa pienemmän alueen kuin, mitä Kurskin alueella on nyt Ukrainan hallussa.

Venäjän haaste Kurskin alueella on liikkuva sodan käynti. Venäjän armeija ei tässä sodassa vielä ole näyttänyt, että se sellaiseen pystyy. Vaikeutena ovat: 1) huonot tietoliikennevälineet ja 2) jäykkä hierarkinen päätöksenteko. Tuo vm. on syvällä armeijan organisaatiokulttuurissa. Alemmat upseerit eivät uskalla päättää mistään, heillä ei ole valtuuksia. Jos he päättävät, yleensä jälkeenpäin käy niin, että heidät todetaan syyllistyneen niskoitteluun ja edessä on sotilasarvon menetys ja reissu vankilaan. Liikkuvassa sodankäynnissä tilanteet muuttuvan sen verran nopeasti, että hajautettuun päätöksentekoon kykenevä joukko voittaa aina.