Yllättäviä sodan tapahtumia

 21.08.2024

Lähteitä: Oleg Zhdanov, Ukraina 365, Ivan Yakovina, Roman Svitan

Itämeren kaasuputki - kuka räjäytti?

Saksa on jatkanut v 2022 tapahtuneen Itämeren kaasuputken räjähdystä ja on nyt antanut pidätysmääräyksen ukrainalaisesta sukeltajasta, joka asusti Puolassa. Puola on vastannut pidätysmääräykseen kertomalla saksalaisille: kaveri on poistunut Puolasta Ukrainaan. Ja sitä paitsi, tiedän teorianne tapahtuneesta ei pidä vettä. Lisäksi, jos hän vaikka olisikin räjäytyksen takana, kaveri ansaitsee ansiomitalin eikä pidätysmääräyksen. 

Zhdanov kommentoi asiaa. Hänen mukaansa teoria siitä, miten kaveri oli muka toiminut ei pidä vettä. Pienestä veneestä tuollaista sukellus- ja räjäytysoperaatiota 80m syvyyteen ei olisi voinut toteuttaa. Tukialuksessa pitää olla tilaa kompressoreille, räjähteille, sukeltajille ja se pitää pystyä stabiloimaan merenkäynnissä. Pienveneissä ei tällaisia kykyjä ole.

Zhdanovin mukaan räjäytyksestä suurimman hyödyn sai Venäjä, koska se halusi lopettaa kaasutoimitukset Eurooppaan painostaakseen EU maita ja erityisesti Saksaa lopettamaan Ukrainan tukemisen. Venäjän ja Saksan kaasun toimitussopimuksen mukaan, kaasuhanan sulkeminen olisi johtanut suuriin korvausvelvoitteisiin. Venäjä olisi joutunut maksamaan Saksalle korvaukset tuomion jälkeen. Kun putki räjähti, se saattoi levitellä käsiään ja todeta, että kaasu ei enää virtaa Saksaan, paleltukaa, vaikka kaikki.

Tänään Ukrainan parlamentti, Verhovna Rada, hyväksyi Rooman sopimuksen kansainvälisestä rikostuomioistuimesta. Kun Presidentti allekirjoittaa päätöksen ja se tulee voimaan, Saksa voisi periaatteessa tulla vaikka tutkimaan tapausta Ukrainaan tai vaatia Ukrainaa luovuttamaan kaverin Saksaan. Rooman sopimuksen hyväksyminen on ollut vireillä Ukrainassa 30 vuotta. Sen hyväksyntä meni nyt läpi parlamentissa ilmeisesti EU integraatioon liittyen. Asiaa ovat onnistuneet venyttämään ukrainalaiset hämärämiehet, joiden kannoilla on ollut ulkomaalaisia tuomioistuimia ja poliiseja.

Asian tiimoilta Puolan ja Saksan sukset ovat jo ristissä. Saa nähdä menevätkö myös Ukrainan ja Saksan sukset tässä asiassa ristiin.

Olenjen tukikohta Kuolan niemimaalla

Tukikohta on Venäjän strategisten pommittajien tukikohta. Ukrainan sodan aikana Venäjä on käyttänyt myös strategisia pommikoneitaan, jotka se on perinyt Neuvostoliitolta, risteilyohjusten laukaisualustoina Ukrainaa vastaan.

Ukrainalaiset lennokit hyökkäsivät eilen/tänään neljättä päivää Olenjen tukikohtaa vastaan. Venäjä joutui lähettämään strategisia pommikoneita tukikohdasta Engelsin tukikohtaan, joka on lähempänä Ukrainaa kuin Olenje. Ukrainalaiset lennokit ovat aikaisemmin hyökänneet myös Engelsiin, joten paikan koordinaatit on tiedossa.

Savasleika 13.08.24

Savasleikan lentotukikohta Nizninovgorodissa (noin 700 km Ukrainasta) oli Ukrainan lennokki-iskun kohteena 13/8. Tänään vahingoista saatiin tiedustelutietoa. Iskussa tuhoutui 3 sotilaslentokonetta (mm. 2 IL-76 kuljetuskonetta) ja vahingoittui 5, mm. Migejä. Kentällä oli tiedon mukaan yhteensä 11 konetta, niistä siis kolme selvisi ilman vakinkoja.

Kiina

Kiina näyttää tekevän pesäeroa Venäjään. Kiinan öljyostot Venäjältä ovat kevään ja kesän aikana pudonneet. Julkilausuttu syy on, että sen oma kysyntä on laskussa. Samaan aikaan Kiinan öljyn ostot Saudi-Arabiasta ja Malaysiasta ovat kuitenkin kasvaneet. Koska Kiina on edellisen vuoden aikana ollut tärkein Venäjän öljyn kohdemarkkina, viennin lasku tekee Venäjän taloudelle kipeää. Jo aiemmin kerroin, että jopa 98% Venäjän tuonnin maksuista Venäjältä Kiinaan ovat pysähtyneet siihen, että Kiinalaiset pankit eivät suostu maksuja välittämään pakotteiden pelossa.

Mistä lisää väkeä sotimaan Venäjän joukoissa Ukrainassa?

Viime päivinä on kerrottu, että Venäjä valmistelisi massiivista liikekannallepanoa vielä loppuvuoden aikana. Tavoite olisi jopa 800 000 uutta sotilasta sotimaan Ukrainaan. Yakovinan mukaan tämä pysäyttäisi talouden, koska kriittisesti välttämättömään työvoimaan, josta jo nyt on pula Venäjällä, tulisi liian suuri aukko. Ei myöskään ole lainkaan selvää, mistä Venäjä ottaisi tuollaiselle joukolle aseet ja varusteet. Sitä ei auta mikään maa tuollaisessa mittakaavassa, ts. kaikki pitäs tehdä itse. Sen oma asetuotanto ei hetkessä veny 800 000 sotilaan tarpeisiin.

Tänään Zhdanov sitten kertoi, että Venäjällä olisi tehty päätös jättää liikekannallepano tekemättä ja alkaa sen sijaan käyttää Ukrainan sodassa asevelvollisia. Tänä vuonna palvelukseen astui kevät kutsunnoissa jo noin 175 000 asevelvollista. Syksyn kutsunnoissa on tarkoitus saada palvelukseen saman verran. Tämä on tähän mennessä toiminut Ukrainan kannalta hyvin Kurskin alueella, jossa venäläisiä asevelvollisia on osallistunut taisteluihin ensimmäistä kertaa suurempina joukkoina. Asevelvolliset ovat osoittautuneet fiksummiksi kuin vähän vanhemmat sotilaat. He ovat nimittäin antautuneet suurina joukkoina Ukrainan vangeiksi.

Neptune risteilyohjuksen julkistus Ukrainassa

Ukraina kertoi uudesta risteilyohjuksestaan (R37 Neptune). Ohjuksen aiempi versio oli merimaaliohjus ja se upotti mm. Venäjän Mustan meren laivaston lippulaiva Moskvan. Uuttakin ohjuksen versiota on jo käytetty sodassa mm. muutama päivä sitten sillä iskettiin Kurskin sotilaslentokentälle. Sillä on myös tuhottu Venäjän ilmatorjuntaa Krimillä. 

Uuden Neptunen parametreja ovat mm.

• kantomatka ainakin 400 km (voi olla reilusti enemmänkin ja sitä ollaan myös venyttämässä lisää)
• räjähde 350 kg,
• max nopeus 900 km/h,
• lentokorkeus 10 - 300 m, ennen maalia jopa vain 3 metriä maasta tai vedestä (alhainen korkeus tekee havaitsemisen maalista käsin vaikeaa tai mahdotonta. Esim laivan tutkassa 3m veden pinnasta peittyy ns. aaltovälkkeeseen, joka on laivan tutkan kannalta haitallista kohinaa, joka pitää suodattaa pois),
• ohjuksessa on konenäkö, siksi sitä ei esim GPS häirintä haittaa,
• kehitys jatkuu, nuo parametrit eivät ole viimeinen sana Lutsh insinööritoimistolta, joka kehitystyötä tekee.

Neptunen tuotantomääristä ei ole tietoa.

Ukrainan drooni-isku Moskovaan ja Novoshahtinskin S300 järjestelmään

Tänään kerrottiin Ukrainan lennokki-iskusta Moskovaan 10 tai 11 lennokilla. Venäjä ampui lennokit alas. Mitä Ukraina saavutti? Ennen tätä iskuissa Moskovaan on ollut 6kk tauko. Tässä välissä Venäjä on ehtinyt rakentaa Moskovan ilmapuolustusta. Ukraina haluaa selvittää, miltä se rakennettu puolustus näyttää ja miten se toimii. Se on välttämätöntä ennen kuin Ukraina iskee Moskovan sotilaskohteisiin, joita on todella paljon. Droonit Moskovan alueen ilmatilassa panivat myös siviili-ilmailua sekaisin, siitä aiheutuu merkittäviä tappioita Venäjälle. Venäjä käytti kalliita ohjuksia lennokkeja vastaan, torjunta maksoi enemmän kuin lennokit.

Novoshahtinskissa Rostovin alueella, jossa Neptune tuhosi eilen Venäjän S300 ilmatorjuntajärjestelmän,  on mm. öljynjalostamo. Iskut jalostamoita vastaan ovat olleet poikki useita kuukausia. Svitanin mukaan tämä johtuu siitä, että Valkoinen talo olisi pyytänyt pysäyttämään ne. Jos niin olisi, motiivina voisi olla pelko polttonesteiden hintojen noususta USA:ssa, mikä ei lupaisi hyvää Demokraattien menestykselle marraskuun Presidentin vaaleissa. Kyse voi olla myös siitä kuuluisasta eskalaation pelosta tai USA:n eduista jossakin muualla maailmassa. Sen sijaan Ukrainan menestys sodassa juuri pari kk vaalien alla voisi auttaa istuvan presidentin puoluetta.

Moskovan ja jalostamoiden iskujen tauon aikana Ukraina on saanut lennokkien massatuotannon käyntiin. Ukraina on jo tehnyt elokuussa ainakin yhden yli 100 lennokin iskun ympäri Venäjää.

Sekä Moskovan että Novoshantinskin lennokki-iskut ennakoivat Svitanin arvion mukaan uusia massiivisia lennokki-iskuja sekä Moskovaan, että öljyn jalostamoita vastaan Venäjällä. Jo nähdyn valossa massiivinen Ukrainan lennokki-isku Moskovaan tapahtuisi ilmeisesti yli 100 lennokilla. Sen sijaan tämänpäiväinen isku oli vain tiedustelua.