Putinin Wunderwaflit

 03.03.2024

Lähteet Wikipedia, Ivan Yakovina, Oleg Zhdanov, Yulija Latinina.

Ohjukset

WW2 loppuvaiheessa Saksan propaganda puhui ihmeaseista (Wunder Waffen) ja Hitler uskoi, että ne ratkaisevat sodan Saksan eduksi. Putin on viimeiset 10 vuotta puhunut hypersoonisista Kinzhal ohjuksista ja ainutkertaisista Kalibr risteilyohjuksista, uusista Sarmat mannertenvälisistä ohjuksista (jne), jotka varmistavat Venäjän suurvalta-aseman. Hän on kertonut, että noille Venäjän ohjuksille ja Suhoi hävittäjille ei ole anologioita missään. Yulija Latinina, venäläinen lehtinainen, historioitsija ja kirjailija, tiivisti Putinin puheet ihmeaseista termiin vunderwafli (ihmevohveli). Termi on sen jälkeen jäänyt elämään venäjänkielisessä puheessa.

Pelotellessaan helmikuun 2024 lopun puheessaan maailmaa ydinaseilla, Putin viittasi Sarmat ihmeohjukseen. Puheen jälkeen näyttääkseen voimaansa Venäjä koelaukaisi mannertenvälisen ohjuksen koealueeltaan (ilman ydinkärkeä). Näytöstä varten Venäjä käytti kuitenkin Yars -ohjusta. Noloa tässä on, kuten Oleg Zdanov YT kanavallaan kertoi, että Yars on hieman modernisoitu Topol-M  ohjus. Topol mannertenvälinen ohjus taas kehitettiin Ukrainassa neuvostoaikana ja ne rakennettiin Juzhmash - tehtaalla nykyisessä Dnipron kaupungissa eteläisessä Ukrainassa. Ilmeisesti vain yksi uuden ainutkertaisen mannertenvälisen Sarmat ohjuksen laukaisu on onnistunut, muut yritykset ovat flopanneet, viimeksi samaan aikaan kun USA:n presidentti, Biden vieraili Kiyvissä. Sarmatia on kehitetty Siperiassa Krasnojarskissa.

Patriot ei pysty torjumaan hypersoonisia ohjuksia. Kinzal on itse asiassa lentokoneeseen ripustettu ballistinen Iskander -ohjus. Iskandereiden kehittäminen alkoi jo Neuvostoliiton aikaan 1988. Kinzhal ei siis ole uusi eikä ihmeellinen. Patriot on tuhonnut Kinzhaleita Ukrainassa aina, kun sellainen on kantaman päähän osunut. Ukrainan ilmatorjunta on tuhonnut tehokkaasti myös Kalibr ohjuksia. Tuhoamiset osoittavat, että Kizhal saattaa kyllä lyhyellä matkalla SU31 hävittäjäpommittajasta irrottuaan kehittää hyvin suuren nopeuden. Ohjus ei kuitenkaan pysty pitämään suurta nopeutta lähestyessään maalia. Ilmanvastus pudottaa nopeuden alle nelinkertaiseen äänen nopeuteen, jonka yli Patriot torjuntaohjukset pääsevät.

Sotilaskoneet ja torjunta

Viimeisten noin kahden viikon aikana Ukraina on pudottanut keskimäärin yhden Suhoi hävittäjän päivässä. Suurin osa niistä on Suhoi 34 rynnäkköhävittäjiä. Venäjällä oli SU34 koneita v 2022 alussa noin 200, toisen tiedon mukaan ehkä vain 60 ja niistä jäljellä noin puolet. Venäjä käyttää SU34 koneita liitopommituksissa, joten ne ovat tärkeitä maaleja Ukrainan kannalta. Helmikuussa pudotettujen listalla on myös noin 350 M USD maksava A50 kaukotutkakone ja muutama SU35 hävittäjä. Ukraina ei ole kertonut virallisesti, millä aseella koneet on pudotettu. Pudotukset ovat tapahtuneet 50 - yli 200 km syvyydellä rintalinjasta Venäjän hallitsemalla alueella. 

Ukrainalaiset sotilasasiantuntijat, esim Oleg Zhdanov arvelevat, että Ukraina on uudistanut S-200 ilmatorjuntajärjestelmän ja sen ohjukset ja käyttää nyt niitä. S200 kantomatka on ilmamaaleja vastaan jopa 300 km, se nousee jopa 40km korkeuteen, mutta ei löydä maaleja alle 300m korkeudessa. Patriot pattereita Ukrainalla on vain 3, ne tarvitaan strategisten kohteiden kuten Kiyvin puolustamiseen ja niiden kantomatka ei ylitä 120 km. 

Torjuntaohjusten osumat ovat tapahtuneet korkealla noin 10 km korkeudessa. S200 tekniikan tuntijat taas kertovat, että jos yli 7000 kg painavan ohjuksen antiikkisen elektroniikan korvaa modernilla läntisellä tekniikalla, ohjuksen hyötykuormaa voi kasvattaa noin 200 kilosta yli 400 kiloon. S200 on koelaukaistu myös maamaalia vastaan 600 km päähän.  Jos arvelu S200 ohjuksen uusimisesta pitää paikkansa, se on täytynyt siirtää kiinteältä alustalta kumipyöräalustalle, luultavasti sen elektroniikka on pääosin täytynyt uusia ja tutka korvata entistä paremmalla. Tarina modernisoidusta S200 ohjuksesta ei ole mahdoton, Ukrainassa avaruus-, lentokone- ja rakettitekniikalla on pitkät perinteet, kuten esim. Topol M ja kuljetuskone Mrian historia osoittavat.

Ukrainan tiedustelu kertoo satelliittikuvien perusteella, että A50 koneita on Venäjällä toimintakuntoisina jäljellä ehkä 4. Muista rakennetuista A50 koneista näyttää satelliittikuvien perusteella puuttuvan moottorit. A50 koneita ei ole havaittu lentämässä Ukrainan rintaman tuntumassa viimeisen pudotuksen jälkeen. Yhteensä sodassa Venäjä on A50 koneita menettänyt 3.

Avaruus

Neuvostoaikana kehitettiin Proton raketti kuljettamaan satelliitteja ja muuta hyötykuormaa maata kiertävälle radalle. Se vei radalle mm. Neuvostoliittolaisen sukkulan, jonka piti lyödä USA:n kehittämä sukkula teknisessä kyvykkyydessä - rahat vain pääsivät loppumaan 1980-luvun lopussa. Proton oli kuitenkin aikanaan luotettavin kantoraketti. Venäjän federaatio onnistui kuitenkin päästämään Protonin epäonnistumaan pienten teknisten muutosten jälkeen v 2017. Proton on tarkoitus korvata uudella tekniikalla, mutta sellaista ei vielä Venäjällä ole demonstroitu.

Siiviili-ilmailu

Neuvostoliitto tuotti itse siviililentokoneet, kuten TU 154 yms. Ne eivät ehkä olleet yhtä mukavia kuin Boeing tai Airbus koneet, mutta ne lensivät ja niillä neuvostokansa liikkui. Vuoteen 2022 mennessä neuvostoaikaiset matkustajakoneet oli jo aikaa sitten otettu pois käytöstä, oma lentokoneteollisuus ajettu alas ja Venäjä lensi läntisillä koneilla. Ne oli liisattu venäläisten lentoyhtiöiden käyttöön. 

Sanktioiden takia, leasing yhtiöt vaativat venäläisiä yhtiöitä palauttamaan koneet. Venäjä vastasi kansallistamalla eli varastamalla koneet. Sen jälkeen, vuodesta 2022, koneiden huolto on ollut retuperällä, sertifioitujen osien sijaan on käytetty, mitä osia on satuttu saamaan. Koneiden takuut ovat päättyneet ja niiden jälleenmyyntiarvo on romahtanut. Niille on sattunut ja sattuu jatkuvasti läheltä-piti tilanteita ja ne ovat joutuneet tekemään pakkolaskuja, onneksi lentokentille. Yksikään kone ei kuitenkaan vielä ole pudonnut. Tekniikasta ja huonosta huollosta johtuva tuhoisa onnettomuus lienee kuitenkin vain ajan kysymys. 

Venäjä on käynnistänyt oman matkustajakoneen kehityksen. Kone on MS21. Aluksi kone oli moottorit mukaan lukien puhumattakaan elektroniikasta täynnä läntisiä osia. Sanktioiden takia niitä on yritetty korvata Venäjän itse tuottamilla osilla. Tavoitteena on rakentaa Airbus/Boeing tason kone, jolla voisi lentää esim. Moskovasta Sotshiin ja takaisin yhdellä tankkauksella. Sen perusteella, mitä nyt on tiedossa, koneen kantomatka venäläisillä osilla on kuitenkin vain 3500 km ja se painaa 5000 kiloa enemmän kuin vastaava Boeing/Airbus kone. Teknisesti kone on huonompi kuin, mitä Neuvostoliitto pystyi aikanaan rakentamaan eikä sen kantomatka riitä laajan maan tarpeisiin. Ei näytä siltä, että MS21 pystyisi korvaamaan varastetut läntiset koneet, kun Airbus/Boeing-koneita ei enää Venäjä pysty huoltamaan.

Missä vika

Yllä olevat esimerkit kertovat, että Venäjä on kadottanut monia sellaisia teknisiä kyvykkyyksiä ja teknologioita, jotka Neuvostoliitto oli pystynyt kehittämään. Putinin huijareiden ja varkaiden valta on luonut talouden, joka keskittyy tienaamaan myymällä öljyä, kaasua ja öljytuotteita. Se vierastaa kaikkea innovatiivista, eikä kykene ylläpitämään edes sitä osaamista, joka kehitettiin Neuvostoliitossa. Osaaminen, joka joskus on saavutettu, ei itsestään säily. Tämän ovat oppineet myös amerikkalaiset, jotka ovat avaruustekniikassa huomanneet, että monet asiat, jotka Apollo ohjelma osasi, olivat päässeet unohtumaan.

Miksi innovoida, kun kaiken hienon tekniikan voi ostaa pienellä rahalla lännestä? Jos taas joku Venäjällä innovoi, uutta yrittäjää ei päästetä markkinoille, koska tekniikalla ei kauppoja voiteta. Ne voitetaan sopivilla suhteilla ja erilaisilla kickback tempuilla, eli ryhtymällä huijariksi itsekin. Jos kuitenkin kaikesta huolimatta onnistuu luomaan innovaatioihin perustuvan yrityksen, ei aikaakaan, kun joku silovikki kävelee pääkonttoriin ja ilmoittaa, että yritys kuuluu nyt hänelle ja hänen kavereilleen. Hyvin nopeasti ne innovaattorit, jotka törmäävät näihin totuuksiin, lähtevät maasta. Venäjä on menettänyt parhaita teknisiä kykyjään massiivisia määriä 1980-luvulta lähtien. Tapasin itsekin viitisen vuotta sitten yhden venäläisen lohkoketjuinnovaattorin ja yrittäjän, joka oli kokenut juuri tässä kuvatun kohtalon ja etsi jatko-opiskelupaikkaa Suomesta.

Yakovina ennusti, että Sarmat tuskin koskaan lentää eikä omista matkustajakoneista tule kelpoisia korvaan Airbus-koneita. Venäjä ei kuitenkaan laajana maana pysty toimimaan ilman lentoliikennettä. Sen talous lakkaisi toimimasta ja Moskova menettäisi otteensa siitä, mitä maakunnissa tapahtuu. Sisäisen lentoliikenteen romahdus on edessä, mikäli muutama varastettu läntinen kone putoaa ja matkustaja kuolevat.

Yllä olevan valossa: voiko Venäjä voittaa kulutussodassa, joka kestää yli 5-vuotta? Mielestäni ei näytä siltä. Sen romahdus näyttää väistämättömälta, mutta se ei ole mitenkään lineaarinen prosessi, jota olisi helppo ennustaa.